Anteeksi siitä, että olen surkea bloggaaja koska en kirjoittele melkeinpä ikinä.

 

Sain myös erään kommentin jossa oli jotakin että 'olet pilalle hemmoteltu'. Ja ymmärsin jotain. Luin kaikki postaukseni läpi ja tajusin kuinka itsekkäitä ne olivat. En halua kirjoittaa sellaista p*skaa että 'olen parempi kuin kukaan'. En, koskam en ajattele niin. Olen antanut kerrassaan surean kuvan itsestäni. Anteeksi siitä. En oikeasti ole sitä mieltä, että olen parempi kuin kaikki muut, enkä varsinkaan ole pilalle hemmoteltu. On vain niin helppoa antaa itsestään täysin väärä kuva kirjoittamalla. Kirjoittaessa sanat merkitsevät kaikkea, kukaan ei ole näkemässä eleitäsi ja ilmeitäsi, ei kuulemassa äänensävyjäsi. Olen kamala ihminen. Mutta tällainen minä olen. Mutten halua olla ilkeä, halveksiva ja töykeä.

Olen vain vain toivottoman pinnallinen materialisoitunut perfektionistinen tyttö, joka ei osaa olla. Olen materialisti, toivoton sellainen, myönnetään. Olen pinnallinen, pinnallistakin pinnallisempi, myönnetään. Sellainen minä olen. Harvat ymmärtävät minua, ainakaan oikein. Joskus tuntuu että jotkut ymmärtävät tahallaan väärin, haluavatko he ymmärtää väärin? 

Tästä tulee nyt ilmeisestikin loputonta itsensä analysointia, mutta tulkoon.

Ymmärsin myös laihdutukseni luonteen. Olen pro ana, ehkä ripauksella jotakin kummallista syömishäiriötä, joka vaihtelee päivä päivältä anoreksiasta BED:iin. Toisina päivinä menetän kontrollin täysin. Silloin en ole mikään. Ihan vain tavallinen. Taikka ahmija. En tiedä. Mutta kaikesta huolimatta, olen iloinen ainakin pääosin. Tyytyväinen elämääni, kai. Ystäväni ovat kaikonneet. Tai kyllä he ovat vielä ystäviäni, mutta ole erkaantunut heistä vähän. On vain niin kiire kaiken ja syömisten kanssa. Aivoissani on rajallinen kapasiteetti, josta ruokajutut vievät ison osan. Mutta silti olen pääsääntöisesti iloinen. Syömiset ahdistavat ja itkettävätkin, mutta silti olen positiivinen, enkä anna mustan masennuksen vetää itseäni syvyyden syövereihin. Tätä ei varmaan kukaan lue. Ei ketään kiinnosta. Kaikki varmaan ajattelevat, että tossakin toi itserakas kehuu itseään ja valittaa ihan tyhmistä pienistä ongelmista, ja että toisilla on paljon vakavampia ongelmia jne. Voi voi. Mutta en halua että kukaan ajattelee niin. Kaikki vihaavat minua.