Eilinen ei mennytkään hullummin. En edes syönyt paljoa :)) vain vähäsen vihanneksia ja karjalanpiirakan :). Loistavaa. Aamulla olen nyt juonut cokista, kahvia, syönyt 3 appelsiinia, puuroa, ruisleivän. N. 500 kcal. Ihan hyvin. Kun ottaa huomioon että olen kipeänä. Kyllä sitä vähäsen täytyy syödä että parantuu. Ja kyllä arvioni mukaan tänään tulee menemään n. -500:lle, ihanaa! Mutta editoin tätä sitten mikäli vielä alan syödä. Pöydällä on leivoksia. Nuuhkin niitä ja kävelen huoneesta nopeasti pois. Ei. En voi. Ja olen iloinen, etten syönyt niitä. Pystyin pitämään itseni kurissa. Siitä tulee ihana ja onnistunut olo. Ja reiteni tuntuvat kaventuneet, Jo nyt?? Onko se edes mahdollista. 

Ja sitten vielä yksi juttu, olen kauhea kieltämättä, mutta kerron kumminkin. Minulle tulee hyvä olo siitä kun katson kun muut syövät. Ja vielä parempaa kun saan itse antaa heille ruokaa. Siinä he mässyttävät sokerisia rasvaisia juttuja poskeensa, mutta minä istun vieressä enkä tee niin. Olo on niin... voimakas, hallitseva.... Siinä ne yhdet lihottavat itseään kun minä laihdun sekuntti sekunnilta. Syökää vaan, syökää vaan. Niin minusta tulee kaksin verroin teitä laihempi, ajattelen, kun joku kysyy, että: "etsä ota?". "En, oon ihan täynnä, söin noit jo himas", vastaan. Ihanaa.

Kyllä tämä tästä, kyllä mä pystyn tähän. Laihdutan angstitta. Iloisesti, mutta syömättä, saa elämäni nykyään kulkea.